Keynote-puhujat pohtivat konferenssin päätemaa eri näkökulmista. Professori Hugh Lauder toi esille, että koulutus ei enää takaa sosiaalista arvonnousua eikä edes työllistymistä ja että toisaalta ns. matalan osaamistason työt ovat olleet jo pidemmän aikaa laskussa, joten ilman koulutustakaan ei työmarkkinoilla pärjää.
Markkinatalousnäkökulma kouluvalintaan on tuonut professori Jane Kenwayn mukaan globaalin koulushoppailun, jossa perheet saattavat muuttaa maasta toiseen kyetäkseen takaamaan lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen koulutuksen. Kyse ei ole pelkästä opillisesta sivistyksestä, vaan halutaan varmistaa myös oikeanlainen viiteryhmä ja kaveripiiri laittamalla lapsi eliittikouluun.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikille yhteinen ja avoin
koulumalli oli pohdinnan kohteena professori Lisbeth Lundahlin esityksessä. Hän
piti tavoiteltavana, että tasavertainen koulutusmahdollisuus olisi jatkossakin
turvattu ja totesi, että ilman vahvaa poliittista johtajuutta asia ei ole
itsestään selvä. Ainakin Ruotsiin tarvitaan uutta Olof Palmea, hän sanoi
puheessaan.
Paikallisia tunnelmia |
Osallisuuden lisääminen ja inkluusio
Kestävän kehityksen kolme
ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen tasapaino) olivat kaikki
esillä. Esimerkiksi Norjassa pitkien etäisyyksien ja vuoristoisten maastojen
takia on kehitetty digitaalista opetusta ja opintojen ja opinnäytetöiden
ohjausta jo pitkään.
Samoin esim. eritystukea tarvitsevien oppilaiden
ohjaustarpeita on tutkittu Norjassa ja todettu, että ne toimivat
suunnitelmatasolla hyvin, mutta kokemustasolla perheet tuntevat jäävänsä yksin.
Tarvetta osallistavalle tukitoimien kehittämiselle yhdessä perheiden ja nuorten
kanssa on muissakin pohjoismaissa.
Oppilaat itse osallistuvat mielellään myös uusissa rooleissa
kehittämistyöhön, esim. Tukholman yliopistossa oli tekeillä väitöskirja, jossa
koululaiset toimivat paitsi oppilaan myös tutkijan ja kansalaisen rooleissa.
Yliopistotutkija oli siinä fasilitoimassa koulussa tutkimustyötä tavalla joka
muistutti Laurean LbD-mallia
peruskouluun vietynä. Esityksissä nähtiin monenlaisia tienviittoja |
Opettajien osaamisessa havaittiin puutteita myös asenteissa suhteessa eritystä tukea tarvitsevien mukaan saamiseksi - opettajat olisivat mieluummin kouluttaneet keskitasoa parempia oppilaita. Keskusteluissa tuli esille, että opettajien oma arvostus ja käytännön vaatimukset menevät ristiin: erityistukea ja eritysratkaisuja kartetaan opettajien keskuudessa, vaikka juuri niissä tarvittaisiin tavallista parempia opettajia.
Oma panokseni konferenssissa liittyi esitelmääni
Vision-Driven Education - an Opportunity
to All?, jonka pidin Higher Education -sessiossa. Siinä esittelin tuloksia
toisen asteen oppilaitosten näkemyksistä liittyen koulutuksen painopisteen
muutoksiin verrattuna nykytilan ja tulevaisuuden vision väillä, kuvailin
esteitä matkalla kohti yhteistä jaettua visiota ja esitin suosituksia, joiden
avulla visiovetoista koulutusta voitaisiin käytännössä kehittää.
Ruotsista voi ostaa matkan tulevaisuuteen! |
Vuoden 2016 Nera-konferenssi pidetään Helsingissä
maaliskuussa. Teemana on To
analyse equality, social justice and solidarity in education and educational
research. Deadline abstraktien jättämiselle on 1.11.2015.
Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti