Terveydenhuollon innovaatioita Turussa 6.3.2013

Monitori 2013 –seminaari teemalla Innovaatiot terveydenhuollossa järjestettiin Turun yliopistossa jo yhdeksännen kerran. Vuosittainen tapahtuma on kerännyt vankan kuulijajoukon, osallistujia oli lähemmäs sata.

Tilaisuuden aluksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi terveydenhuollon olevan yksi turbulensseimpia toimialoja tällä hetkellä. Tulevaisuus tuo muassaan monenlaisia haasteita ja epävarmuuksia, mutta toisaalta hyvinvointiteknologiassa on myös paljon mahdollisuuksia ja vientitoiveita. Suomi peräänkuulutti hoitoprosesseihin lisää suunnitelmallisuutta, keveyttä, nopeutta ja ketteryyttä.

Myös tilaisuuden tervetulopuheenvuoron pitänyt Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen näki ict:ssä paljon mahdollisuuksia. Hän kertoi Turun yliopiston laativan lähiaikoina ict-strategian, ja pohti keinoja, joita yliopistolla on tehdä alasta entistä menestyvämpi. Hän korosti erityisesti monitieteisyyttä, ja visioi, miten Turun yliopisto voisi olla tunnettu ict-osaamisestaan ja tutkimuksen toteuttamisesta yhteistyössä eri alojen kanssa, jolloin voisi syntyä palvelukonsepteja myös vientiin.

Tilaisuuden ensimmäisen varsinaisen esityksen piti Jani Koskinen Turun yliopistosta kuvaten Pumppu-hankkeessa tehtävää Pärjäin-pilottia osana Turun kaupungin eTerveyspalvelu-alustaa sydänpotilaille.

Koskinen esitteli Pärjäin-konseptia välineenä, jolla kansalainen saa palvelut itsensä haltuun. Hän korosti, että ihmiset eivät ole ensisijaisesti potilaita vaan he elävät omaa elämäänsä ja heillä on omat tavoitteensa. Jotta ihminen saadaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään, pitää ymmärtää, että jokaisella ihmisellä on autonomia tehdä omia päätöksiään, mutta he tarvitsevat hoitoa, tukea ja tietoa päätöksentekonsa avuksi.

Pärjäin-pilotista on tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvin sydänpotilaiden tarpeita vastaava. Alkuhaastatteluiden ja aiemman tutkimuksen perusteella on noussut mm. tarve tiedolle ja sosiaaliselle tuelle ja tarve kommunikaation parantamiselle.

Ensimmäisen pilottikierroksen kokemusten pohjalta Pärjäintä kehitetään edelleen pilottia käyttäneiden potilaiden toiveiden mukaisesti.  Tällöin pilottiin voidaan liittää esimerkiksi hoitosuunnitelma, tavoitteiden asettaminen tai erillinen yhteenvetonäkymä. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe toteutetaan keväällä 2013 ja toinen vaihe vuonna 2014. Myöhemmin pilotointia voidaan laajentaa esimerkiksi diabeteksen hoitoon.

Toisen esityksen piti Pirjo Nissinen-Kiviranta Fujitsulta. Hän esitteli mm. Fujitsu tulevaisuustoimiston ja innovaatiokeskuksen toimintaa ja totesi Fujitsun olleen visiointinsa avulla kehityksen aallonharjalla mm. tarjoamalla pilvipalveluita jo 1990-luvulla. Innovaatiokeskuksella pyörii mm. leader’s forum, jossa eri aloja edustavat toimijat pohtivat teemoja, joihin uusia palveluita halutaan kehittää. Viimeisimmän forumin pohjalta on valittu kehitettäviksi teemoiksi uusi palvelukonsepti terveyshyötyjen ohjaamisen ja sähköiset palvelut ja terveystietojen hallinta.

Iiro Nummela Näkövammaisten keskusliitosta toi tilaisuuteen järjestöjen näkökulmaa. Hän totesi, että sen käyttäjäryhmän tunteminen, jolle uusia palveluita ollaan suunnittelemassa, on keskeistä. Tässä järjestöt ovat hyvä kumppani, tuntevathan ne jäsenistönsä arjen.

Esimerkkeinä kehitettävistä tuotteista ja palveluista hän nosti puhuvan avaimenperän, joka osaa lukea nfc-tunnisteita tuotteista sekä Blindsquare-palvelun, joka opastaa näkövammaisia kaupungilla asioidessa. Blindsquare-palvelusta todettiin, että se on hyvä esimerkki siitä, mitä yksittäinenkin innokas yrittäjä voi saada nopeastikin aikaan, kun on tahtoa ja kykyä kuunnella kohderyhmää.

Petri Virtanen Turun kaupungilta puhui maailman muuttumisesta ja muutoksen vaikutuksista organisaatiolle. Pitää ymmärtää rajapintojen arvo ja ulospäin avautumisen merkitys. Myös käsitys asiakkuudesta muuttuu, kun asiakkaat voivat entistä paremmin äänestää jaloillaan, jos toiminta ei miellytä.

Palveluissa korostuvat tarve kehittää systeemiä ja kirkastaa strategiaa, tarve toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää hoitoketjuja sekä tarve uudistaa työntekijöitä. Virtanen totesi, että on tärkeä tietää, ketkä palveluita käyttävät.

Esimerkiksi Turun kaupunki toteutti vuonna 2012 seurannan, jonka perusteella voitiin todeta, että 20-30 000 asukasta käyttää 75-80 % palveluista. Näistä moni on vaikeasti sairas ja todella tarvitsee paljon palveluita. Kuitenkin 3-5000 asukasta käyttää palveluita yli tarpeen. Nämä asiakasryhmät pitäisi pystyä aiempaa paremmin ottamaan haltuun.

Virtanen esitteli myös Turun ”uusi vaikuttava Turku” –ohjelmaa, jossa keskiöön on nostettu tulevaisuuden terveys, sinivihreä teollisuus ja vaikuttava kaupunki. Tavoitteena on mm. että Turku olisi julkishallinnon edelläkävijä.

Teppo Saarenpää Turku AMK:sta esitteli eMedic-hanketta, jossa on kehitetty diabeteksen hoitoon uusia käytäntöjä Itämeren alueella, pilottikuntina Suomessa Kaarina, Loimaa ja Forssa. Pilotissa on diabeetikoille hankittu verenpainemittarit, verensokerimittarit sekä kännykät, joiden avulla mittaustiedot siirtyvät tietokantaan, josta sekä asiakas itse että ammattilainen asiakkaan luvalla näkevät mittaustulokset. Diabeetikko saa myös ohjeet, miten toimia, jos mittaustuloksissa on muutoksia.

Hankkeessa on myös kehitetty etäkonsultaatiota haavanhoitoon, jolloin kotisairaanhoitaja voi tabletin kautta neuvotella terveyskeskuksen diabeteshoitajan kanssa tai diabeteshoitaja sairaalan erikoislääkärin kanssa. Saarenpää totesi hankkeen oppeina, että suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa eri kumppanien kanssa, jotta pystytään määrittelemään yhteiset tavoitteet. Kilpailutuslainsäädäntö asettaa myös omat kiemuransa tällaiseen kokeiluun, jossa hankitaan laitteita.

Tilaisuuden viimeisessä esityksessä Elina Kontio Turku AMK:sta esitteli hoitoisuuden käsitettä ja mahdollisuuksia ennustaa hoitoisuutta sairaalan vuodeosastolla. Hoitoisuudella tarkoitetaan potilaan hoidon tarvetta ja vaativuutta ja siihen on olemassa erilaisia luokituksia.

Hoitoisuuden ennustamisen tavoitteena on parantaa henkilöstöresurssien kohdentamista, kun tiedetään ennalta, miten vaikeahoitoisia potilaita milläkin osastolla on seuraavan vuorokauden aikana. Ennusteiden laatimista varten kerättiin yli 20 000 sydänpotilaan sähköiset potilastiedot, joita käytettiin pohjana ennustemallin rakentamiselle.

Tutkimuksessa todettiin, että ennusteesta saadaan hyvä, kun käytössä on edellisen päivän kirjaukset ja hoitoisuusarvio, ja vielä parempi jos myös tämän päivän kirjaukset ovat käytettävissä. Näin päivän hoitoisuus voitaisiin laskea suoraan kirjausten perusteella ja resurssien kohdentaminen paranee.

Päivän lopuksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi, että päivän aikana noussut teema rajapinnoista ja moniammatillisuudesta sopii hyvin Monitorin perusajatukseen, joka on yhteistyön ja tietoisuuden lisääminen. Tilaisuudesta saikin monipuolisen läpileikkauksen ict:n kehittämisestä terveydenhuollossa. Esitykset olivat helppoja seurata tällaisellekin, joka on maallikko sekä it:n että terveydenhuollon saralla.

Tilaisuudessa syntyi kuva, että suuri osa yleisöstä edusti it-puolta. Ehkäpä jatkossa tilaisuutta pitäisi markkinoida uusille kohderyhmille ja ottaa myös esityksiin yllättäviä näkökulmia. Luova sisältö vaikka kahvitaukoa piristämään voisi olla paikallaan.  Tauolla tulikin muun jutustelun lomassa jo visioitua olotilaa vetreyttävä käytäväjooga-konsepti – joogaa seisten ja pienessä tilassa. Hotjoogan inspiroima versio käytäväjoogasta voisi olla sitten ruuhkabussijooga…

Osa esityksistä on ladattavissa täältä:
http://www.turkusciencepark.com/fi/monitori/