Millainen on työttömän polku eri toimijoiden kanssa asioidessaan?

Osana Laurean Pumppu-osahanketta järjestettiin 13.2.2013 tilaisuus, jossa kuvailtiin työttömän palvelupolkuja Länsi-Uudellamaalla eri toimijoiden kanssa asioidessa. Laurean sairaanhoitajaopiskelijat olivat haastatelleet alueen toimijoita ja laatineet haastattelujen pohjalta toimijakohtaisia työttömän palvelupolkuja, joita tilaisuudessa esiteltiin.



Tilaisuuteen saapui suuri joukko alan toimijoita alueelta.
(Valokuva: Riku Kivistö)

Tilaisuudessa tarkasteltiin mm. opinto-ohjaajan roolia jatko-opintopaikan valinnassa, työttömän asioimista Kansaneläkelaitoksessa ja TE-toimistossa sekä yhdistysten roolia työttömän arjessa. Käsiteltiin myös työttömän terveystarkastuksia sekä kotiutumista sairaalasta.

Keskustelua tilaisuudessa herättivät mm. tuensaannin kriteerit, jotka voivat tulla tukea hakevalle työttömälle yllätyksenä esimerkiksi sairastumistilanteessa tai työkyvyttömyyden kohdatessa. Todettiin, että erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa tarvittaisiin tukihenkilöä, joka kulkisi vierellä, neuvoisi ja tsemppaisi eteenpäin.

Tavoite ohjata nykyistä enemmän käyttämään sähköisiä palveluita pohditutti tilaisuudessa. Todettiin, että kasvokkaista vuorovaikutusta ei voi sähköisillä välineillä korvata, erityisesti, jos halutaan palvella kokonaisvaltaisesti, terveyttä ja hyvinvointia tukien.

Hyvinvoinnin tukeminen edellyttää myös toimijoiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi nykyään lakisääteiseen, sairaanhoitajan toteuttamaan terveystarkastukseen työttömät ohjautuvat TE-keskuksen kautta. Työkyvyn arvioinnin puolestaan tekee tarvittaessa työterveyshuollon lääkäri. Yhteistyön toimijoiden kanssa tulee toimia, jotta työttömän polku etenee saumattomasti, ilman viiveitä.

Myös yhdistystoiminnalla on tärkeä rooli työttömien arjessa. Esimerkiksi Lohjan seudun työttömien yhdistyksessä on mahdollisuus saada henkilökohtaista keskustelu- ja neuvonta-apua. Tavoitteena on elämänhallinta ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Yhdistys myös työllistää pitkäaikaistyöttömiä mm. omaan ruokalaansa. Lohjan klubitalo puolestaan palvelee erityisesti mielenterveyskuntoutujia työllistymisessä tarjoten tukea ja neuvontaa sekä suoritustasoista osa-aikaista työtä siirtymätyöohjelman avulla.

Myös potilasyhdistysten roolia osana työttömän polkua oli opiskelijatöissä tarkasteltu, mitä pidettiin tilaisuudessa hyvänä asiana. Yhdistykset voivat tarjota työttömälle mielekästä tekemistä ja tukea sopeutumisessa, toisaalta yhdistykset voivat myös työllistää työttömiä. Tilaisuudessa mainittiin mm. järjestötyöllistämisen hanke, joka auttaa järjestöjä työttömien työllistämisessä.

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän näkökulmaa puinut opiskelijaesitys nosti esiin monia työttömän polun pullonkauloja. Jos ongelmat kasaantuvat, voi viedä pitkään selvittää asiakkaan tilanne ja löytää elämäntilanteeseen sopivat palvelut. Hakuprosessit ovat pitkiä ja vaativat usein lisäselvityksiä. Toimitaan yhteistyössä monien toimijoiden kanssa, eikä kokonaisuus välttämättä ole kunnolla kenenkään hallussa. Tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä ja asiakkaan ohjausta.

Opiskelijat pohtivat, että järjestötoimijat ovat usein työttömälle luontevampi taho ottaa yhteyttä kuin julkisen sektorin toimijat. Toisaalta opiskelijoita mietitytti, onko eettisesti oikein ohjata työttömiä järjestöjen palveluiden pariin, kun yhteiskunnalla on kuitenkin velvoite palveluita järjestää.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja toimintojen parempi koordinointi nousi päivän aikana keskeiseksi teemaksi. Työttömän polun tulisi olla selkeä ja johdonmukainen ja työnjaon eri toimijoiden välillä yksiselitteinen. Koulujen opinto-ohjaajan tyylisesti työttömällekin kaivattiin omaa ohjaajaa, jolla olisi kokonaiskuva työttömän tämänhetkisestä elämäntilanteesta ja huomisen tavoitteista sekä keinoista, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa.

Työttömän palvelupolkujen määrittely ja kehittäminen jatkuvat Laurean Pumppu-osahankeessa lehtori Elina Rajalahden johdolla vuoden 2013 aikana.