Jönköpingin oppeja terveyspalveluista Tampereella

Palvelurakenne muuttuu –seminaarissa 21.11. Tampereella tutustuttiin Jönköpingin malliin terveyden edistämisessä ja kerrottiin, millaisia oppeja Jönköpingistä on saatu mm. Espooseen ja Suupohjan alueelle.

Aamupäivän tilaisuus koostui pääasiassa Jönköpingin kokemuksista kahdessa eri puheenvuorossa kertoneen Göran Henriksin esitelmistä sekä suomalaisista kommenttipuheenvuoroista. Henriks puhui toisaalta uusista innovaatioista ja työntekijöiden mukaan ottamisesta uudistamishankkeisiin. Toisaalta hän puhui myös mittaamisesta ja seurannasta; mistä tiedetään, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. 

Henriks visioi tulevaisuutta verraten terveydenhuoltoa metsäteollisuuteen, jossa koneet hoitavat varsinaisen hakkuun, ihmisen ei tarvitse enää jalallaan astua metsään. Samalla tavalla terveydenhuollon tulevaisuus on ehkä entistä enemmän teknikkojen käsissä (health technicians), lääkärit voivat kenties hoitaa potilaitaan etänä mistä päin maailmaa tahansa. 

Henriks pohti myös, miksei yksityisten markkinoiden innovaatioita pystytä hyödyntämään julkisessa terveydenhuollossa. Esimerkiksi joillain alueilla kaikkien katsastusasemien reaaliaikaisen jonotilanteen näkee netistä, miksei sama onnistuisi myös terveydenhuollossa? 

Henriksi kaipasi kykyä uudenlaiseen yhdistelyyn, kuten Vain elämää –ohjelmassa, jossa lauluista tulee täysin uudenlaisia eri esittäjän versiona. Hän totesi, että terveydenhuollossa on käytössä valtavasti resursseja, jos resursseja vain käytettäisiin ja suunnattaisiin oikein. 

Terveydenhuollosta Henriks antoi esimerkiksi uudenlaisen dialyysiosaston, johon potilaat voivat tulla avainkortilla itse mihin aikaan haluavat hoitaen itse erinäiset valmistelutyöt. Samalla, kun henkilöstöresursseja tarvitaan vähemmän, myös potilaat ovat tyytyväisiä, kun hoito mahdollistuu myös ilta-aikaan.  

Henriks totesi, että Jönköpingin alueella on entistä tarkemmin alettu seurata ja verrata eri alueiden menestymistä eri mittareilla. Näin voidaan ottaa mallia hyvin menestyneistä alueista myös muualla. Kehitystyön lähtökohdaksi hän näki, että vain ne, jotka hoitoa antavat, voivat hoitoa kehittää. Niinpä kehitystyötä täytyy tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa, tietenkin huomioiden asiakkaan tarpeet. Hän vertasi terveydenhuollon kehittämistä siihen, että lentomekaanikot korjaisivat lentokonetta ilmassa; on vaikea kehittää kohdetta, joka muuttuu koko ajan. Tarvitaan mittareita, joista kehityksen suunta näkyy.

Iltapäivällä tilaisuus oli jaettu useampaan pienryhmätyöhön. Osallistuin pajaan, jossa luotiin tapoja ottaa asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen. Tilaisuuden aluksi esiteltiin harmillisen lyhyesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kokemuksia asiakaslähtöisestä palvelumuotoilusta. Itse ryhmätyössä keskityttiin pohtimaan keinoja saada kerättyä asiakaskokemuksia ja asiakastietoa päivystyksessä tai vuodeosastolla, joko potilailta tai näiden omaisilta. Tulokset tuli kirjata reseptin muotoon.

Oma ryhmämme pohti keinoja saada parempi kuva omaisen tunteista ja kokemuksista päivystyspoliklinikalla. Kun akuutissa tilanteessa kaikki huomio keskittyy potilaaseen, jäävät omaiset usein vähälle huomiolle. Pohdittiin, että omaiset voivat kiinnittää täysin eri asioihin huomiota päivystyksessä kuin hoitohenkilökunta. Siksi olisi tärkeä tietää, millaiset asiat ovat omaisille tärkeitä ja millaisiin pieniin yksityiskohtiin kannattaisi etukäteen kiinnittää huomiota, jotta akuutissa päivystystilanteessa kaikki sujuu omaisenkin näkökulmasta hyvin ja sujuvasti. Tällaisia asioita voivat olla omaisen näkökulmasta esim. tieto siitä, missä saa olla, saako huoneeseen tulla sisään vai pitääkö odottaa ulkopuolella tai missä omainen saa istua odottamassa. Mietittiin, että olisi tärkeä saada tietoa myös siitä, mitä on tapahtunut ennen päivystykseen tuloa: esimerkiksi hoitoon pääsyn helppous tai vaikeus voivat tuoda aivan eri lähtökohdan siihen, millä mielellä päivystyksessä tilannetta seuraa.

Tältä pohjalta suunnittelimme haastatteluprojektin, jossa omaiset saisivat omin sanoin kuvata kokemuksiaan päivystyspoliklinikalla akuuttitilanteen järjestetyssä haastattelussa. Idean kuvaaminen reseptin muodossa oli melko haastavaa. Alla kuitenkin kuva tuotoksestamme:

Resepti omaisen kokemustiedon keräämiseen päivystyskäynnin jälkeen