Hyvinvointifoorumi Lohjalla 7.11.2012

Laurea Lohja kokosi Länsi-Uudenmaan Hyvinvointiverkoston toimijoita järjestyksessä neljänteen Hyvinvointifoorumiin Lohjan pääkirjastoon 7.11.2012. Hyvinvointiverkosto on osa KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteemaa, jota koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu.

Tilaisuuden teemana oli tällä kertaa saumattomuus. Saumattomalla palveluketjulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakokonaisuuteen liittyvät palvelutapahtumat yhdistyvät asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, mikä toiminnallinen yksikkö on palvelujen järjestäjä tai toteuttaja.

Hyvinvointifoorumin avauspuheenvuoron käytti ylihoitaja Hannele Patjas Lohjan kaupungin Perusturvasta. Hän esitti hyvinvointipalvelujen saumattomuutta edistäviksi tekijöiksi mm. terveyspalvelujen käytön esteiden poistamista (maksut, palveluiden alueellinen saatavuus). Myös henkilöstönäkökulma on otettava huomioon, jotta saumattomuus toteutuisi. Aika yhteisiin palavereihin ja työnkierto olisivat avuksi.

Kaarina Liljeström Palvelukoti Rantakartano Oy:stä toi tilaisuuteen ilahduttavan yrittäjänäkökulman. Tehostettua palveluasumista muistisairaille tarjoava yritys toimii aktiivisesti edistääkseen asiakkaidensa saumatonta siirtymistä esim. erikoissairaanhoidosta suoraan takaisin palvelukotiin hoito-ohjeineen, ilman monissa tapauksissa tarpeetonta siirtymävaihetta terveyskeskuksen vuodeosastolla. 

Palvelukoti Rantakartano Oy:n asiakkaista aiempaa suurempi osa käyttää palveluseteliä. Ongelmana on kuitenkin se, että kaikille ei palvelusetelin mahdollisuudesta edes kerrota. Peruseläkkeensaajasta otaksutaan, että hänen tuloillaan ei ole varaa yksityisten palveluiden käyttöön - vaikka tosiasiassa henkilöllä voi olla hyvinkin omaisuutta tai omaisia, jotka olisivat halukkaita maksamaan palvelut.

Karviaisen kotiutustiimin toimintaa esitteli Virpi Jylhä-Ollila. Kotiutustiimi on toiminut vuodesta 2010 alkaen. Tiimi osallistuu potilaiden jatkohoidon ja kotiutuksen suunnitteluun, kotiutuspalavereihin, siirron valmisteluun ja asiakkaan/potilaan vastaanottamiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä Karviaisen oman organisaation sisällä.

Hoitajien aika ei mene kotiutusasioiden setvimiseen, kun kotiutustiimi hoitaa asian suunnitelmallisesti, ottaen huomioon kodin soveltuvuuden, tarvittavat palvelut, lääkkeet, apuvälineet jne. Kotiutustiimin työssä olennaista on hyvä yhteistyö osaston sekä kotihoidon kanssa, lisäksi yhteistyötä tehdään mm. sosiaalityöntekijän kanssa. Näin luodaan asiakkaalle saumaton kokemus siirtymästä.

Tutkija Hanna Tuohimaa esitteli saumattomuuden käsitettä Laurea Lohjan Pumppu-osahankkeen näkökulmasta. Pumppu-hankkeessa määritellään eri kohderyhmien palvelupolkuja, tutkitaan palvelupolun katkoksia sekä luodaan uusia palvelukonsepteja aukkokohtiin. Saumattomia hyvinvointipalveluita edistäviä ratkaisuja olisivat esimerkiksi moniammatilliset tiimit, palvelusuunnitelmat, palveluneuvojat ja -ohjaajat sekä erilaiset palvelupisteet kuten terveyskioskit.

Aktiivisen kahvitauon jälkeen sairaanhoitajaopiskelijat Sanna Kuparinen ja Marika Suomi esittelivät tekemäänsä tutkimusta hyvinvointiyrittäjien tuen tarpeesta. Tutkimuksessa nousi esiin tarve yhdelle keskitetylle paikalle, josta saisi kaiken tarvitsemansa tiedon. Myös mentoreita tai yrityskonsultteja kaivattiin auttamaan eteenpäin yrittäjän uralla.

Lopuksi sairaanhoitajaopiskelija Hannele Penttilä esitteli tutkimustuloksia hoitajien näkemyksistä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö sujuu paremmin, kun tuntee toisen osapuolen, on yhteiset pelisäännöt ja tunnetaan myös toisen toimintatavat. Uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen on olennaista, jotta hiljainenkin tieto siirtyisi.

Onnenpyörän pyöräyttämisen jälkeen arvottiin vielä kohderyhmä noppien avulla.

Hyvinvointifoorumin jälkeen tilaisuus jatkui Minimessuilla, joissa paikalliset hyvinvoinnin toimijat esittelivät toimintaansa. Mukana oli myös Laurean Pumppu-osahankkeen messupöytä, jonka äärellä keksittiin uusia palveluideoita ennovaatio-onnenpyörän arpomien aihepiirien ja näkökulmien perusteella. Tällä kertaa onnenpyörässä oli uutuutena mukana myös Villit Kortit, jotka saivat ainakin pumppulaisten ideat villiintymään.

Care Innovation Arena – palveluideoita kehittämässä

CoFi ja Pumppu-hanke olivat mukana HAMK:in Care Innovation Arenalla 1.11.2012 Hämeenlinnassa. Houkuttelimme ihmisiä visiomaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita onnenpyörää pyöräyttämällä.  Pyörällä haettiin kehitystyöhön joko yhteiskunnan, markkinoiden tai teknologian näkökulmaa sekä määriteltiin, mille elämänalueelle palvelulla haetaan ratkaisua. Pyörän pyöräyttämisen jälkeen palvelun käyttäjäryhmä ratkaistiin noppaa heittämällä. Sitten varsinainen ideointityö voi alkaa.

Onnenpyörän myötä monella lähti ideointivaihde hyvin liikkeelle.  Saimme aamupäivän aikana kolmisenkymmentä palveluideaa. Niitä, joilla ajatus kaipasi vielä vähän vauhdittajaa, kehotimme katsomaan inspiraatiota kristallipallosta.

Päivän aikana ideoitiin useampiakin nuorten ja ikäihmisten yhteisiä palveluita. Esimerkiksi Ilovoimala olisi nuorten ja ikäihmisten yhteinen, nyyttikesti-periaatteella toimiva avoimien ovien paikka kaikenlaiseen arjen puuhasteluun ja juhlien viettoon. Myös leikkipuistot voisi valjastaa tarjoamaan toimintaa kaikenikäisille. Osaajan kanssa kahvilla –ideassa haluttiin tuoda nuorten pariin elämässään menestyneitä julkkiksia kertomaan, miten ovat asemaansa päätyneet. Näin nuoret saisivat neuvoja tulevaisuuteen arvostamaltaan henkilöltä.

Tulevaisuuden asumiseen visioitiin lisää yhteisöllisyyttä. Myös kulttuuria haluttiin tuoda lähemmäs ihmisten arkea, kotiin asti, iloksi niille, joille liikkuminen on hankalaa. Jobless happiness –ideassa visioitiin nojatuolimatkoja kohteisiin, joihin voisi oikeastikin olla varaa. Tarina jatkuu -konseptissa puolestaan kaavailtiin työttömille nuorille suunnattua nettisivustoa, johon he voivat itse tuottaa sisältöjä ja toisaalta saada tietoa työllistymiseen liittyvistä asioista. eArkihaltuun-palvelu puolestaan voisi olla apuväline oman hyvinvoinnin ylläpitoon mm. mahdollistamalla yhteydenpidon työvoimatoimistoon, sosiaalitoimeen tai terveydenhuoltoon ja mahdollistamalla omien ruokailu- ja liikuntatottumusten sekä esim. verenpainemittaustulosten seurannan. 

Palveluiden lisäksi päivän satona saimme myös tuoteideoita mm. kynnysmattovaakaan, moottoroituun ostoskärryyn ja robotti-imuriin.

Care Innovation Arenassa oli mukana useita ständejä, jotka esittelivät eri toimijoiden hankkeita ja innovaatioita. Samaan aikaan päälavalla esiteltiin useita käytännön esimerkkejä innovatiivisista palveluista. Onnenpyörää pyörittämässä kävi sen verran kova kuhina, että kaikkia esityksiä ei ehtinyt seurata. Mieleen jääviä esityksiä oli mm. Blindsquare-paikannussovellus sokeille www.blindsquare.com. Palvelun avulla mahdollistuu uusissakin paikoissa liikkuminen sokealle itsenäisesti, kun karttatiedot saa puhuttuna esim. kännykkään.

Myös Laurea Leppävaaran koordinoima ForeMassi2025-hanke, jossa CoFi myös on mukana, oli Arenalla esillä. ForeMassin ständillä ideoitiin tulevaisuuden työpaikkoja kahteen hankkeessa laadittuun skenaarioon.

Tilaisuuden jälkeen CoFi arvioi kaikki esitetyt tulevaisuuden hyvinvointipalveluideat. Voittajaksi selviytyi konsepti nimeltään ILOVOIMALA. Perusteluina CoFi-tiimi esittää mm. seuraavaa: ILOVOIMALA on jo sanana hyvä brändi, joka houkuttelee tutustumaan palvelun tarjontaan tarkemmin. Esitetty konsepti, nuorten ja ikäihmisten yhteisen tekemisen tilaisuudet, ovat helposti laajennettavissa erilaisille ihmisryhmille ja monistettavissa eri alueille. Palvelu myös kannustaa itsenäiseen tekemiseen  ja innostaa eri-ikäisiä ihmisiä yhdessä tekemiseen. Idean avoimet ovet –periaate osoittaa luottamusta osallistujia kohtaan. Se myös huomioi vuoden kiertokulun ja esimerkiksi sen erilaiset juhlat yhteisen tekemisen perustaksi. 

Parhaaksi arvioitu idea palkittiin Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön toimittamalla teokselle ”Seitsemän tarinaa ennovaatiosta. Rohkea uudistaa ennakoiden”.  Myös kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin yksi kirjapalkinto.

Kaupan alan osaaminen

Vähittäiskaupan toinen Ennakointikamari keskusteli kaupan alan tulevaisuuden osaamistarpeista. 

Juha Oksanen Stockmannilta näkee lähiesimiestyössä haasteena olevan tasapainoilun Y-sukupolven ja ikäjohtamisen, monikulttuurisuuden ja suomalaisuuden sekä asiakastyytyväisyyden ja kustannusten välissä. Muodollisen aseman sijasta esimiehen persoonallisuus korostuu.

Vähittäiskaupan tulevaisuuden osaamistarpeista on tehty julkaisu Osaamista näkyvissä!

Kaupan perustyöntekijän osaaminen koostuu

• työyhteisötaidoista (40 %)
• asiakaspalvelusta (40 %)
• kannattavuudesta (10 %) sekä 
• jostain erikoisosaamisesta (10 %). 

Työyhteisötaidot tarkoittavat yhteistyö ja tiimitaitoja, vuorovaikutusta sekä uuden oppimista ja sopeutumista. Asiakaspalvelu on vuorovaikutusta, myyntihenkisyyttä ja järjestelmiä sekä kykyä ajatella asiakas edellä. Kannattavuudessa tunnistetaan oma rooli tuloksen tekijänä. Erikoistaidot tarkoittavat erityiskaupan osaamista sekä omaa erottautumista työmarkkinoilla.

Esimiehen taidoista puolet on 

• vuorovaikutusta, 
• sosiaalisia taitoja, 
• coachingia, 
• yhteistyötaitoja sekä 
• erilaisuuden kohtaamista. 

 Talous ja asiakkuudet kattavat molemmat 20 prosenttia vaadittavista taidoista. Talous tarkoittaa bisneksen peruspilareiden tuntemusta sekä kykyä ajatella toimintaa tunnuslukujen kautta. Asiakkuus puolestaan on bisneksen ajattelemista asiakkaiden kautta, asiakkuuksien hallintaa sekä asiakaspalveluosaamista. Muita taitoja ovat ongelmanratkaisukyky (5 %) ja kyky toimia muutoksessa (5 %), joka tarkoittaa sekä kykyä oppia että muutoksen sietokykyä ja ajanhallintaa. 

Lue lisää: http://www.ennakointikamari.fi/files/465/Hskk_ennakointikamari_Kirsti_Jokiranta_MERCURIA_Kaupiaitten_Kauppaoppilaitos.pdf