Nordic Business Forum 9.-10.10.2019 Helsinki

KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö (teksti ja valokuvat)

yliopettaja (hyvinvointi ja liiketoimintaosaaminen)

FuturesLab CoFi Laurea

Nordic Business Forum on Jyväskylästä 10 vuotta sitten alkanut tapahtuma, jonka ovat perustaneet kaksi nuorta opiskelijaa,  Hans-Peter Siefen ja Jyri Lindén. Tapahtumassa pääsee kuulemaan johtavia puhujia kaikkialta maailmasta ilman että tarvitsee lähteä Suomesta pois. Tilaisuus on rakennettu niin, että esitysten rinnalla on mahdollisuus verkottua muiden osallistujien ja puhujien kanssa. Ilmassa on paljon tietoa tulevasta, kun 7500 henkilöä eri aloilta ja eri maista sparraa toisiaan ja pohtii yhdessä esitysten antia. Tämän vuoden huippupuhuja ja persoona mielestäni oli huikea Carla Harris, investointipankkiiri ja laulaja Wall Streetiltä, joka innosti kuulijoita johtamaan tiimiään luomalla selkeyttä ja näyttämällä tietä myös niissä tilanteissa, joissa itse ei tietä vielä näe.

Nordic Business Forumin vuoden 2019 teema oli Growth, kasvu. Aihetta käsiteltiin eri näkökulmista kahden päivän aikana. Innovaatiot, uudistumiskyky, rohkeus ja kokeilunhalu ovat kasvun avaimia, samoin esim. johtaminen ja ajoitus sekä tarinankerronta, jolla viesti saadaan perille. 

Nordic Business Forum kokosi Suomeen kansainvälisiä asiantuntijoita puhumaan ja jakamaan kokemuksia 7500 osallistujan kanssa. Osallistujia oli yli 50 maasta. Oli ilo olla mukana saamassa inspiraatiota ja ajatuksia sekä kerätä tietoa jaettavaksi eteenpäin erityisesti kaikkein pienimmille yrittäjille, joilla itsellään ei useinkaan ole mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin seminaareihin.

Costas Markides, London Business Schoolin professori, aloitti tilaisuuden pohtimalla innovaatioita, niiden luonnetta ja käyttötarkoitusta. Innovaatio sisältää hänen mukaansa kaksi näkökulmaa: keksimisen ja oivaltamisen (discovery) ja idean tuomisen laajasti markkinoille (scaling up). Innovointi edellyttää myös sen tunnistamista, mitä ollaan tavoittelemassa. Tuote- ja palveluinnovaatiot ovat erilaisia kuin liiketoimintamalli-innovaatiot tai teknologiset innovaatiot. Eroja syntyy myös siitä, tavoitellaanko radikaaleja vai vähitellen kehittyviä innovaatioita (radical vs. incremental innovations). Kuvainnollisena esimerkkinä radikaali- vs. inkrementaalinen innovaatio Markides mainitsi gemoterapia vs. aspiriini vaikka päänsäryn hoidossa.   Innovaatiot voivat olla lisäksi nykyliiketoimintaa säilyttäviä (sustaining) tai sitä rikkovia (disruptive). Kun lähdetään tavoittelemaan disruptiivisia innovaatioita, on otettava enemmän riskiä. On luotava yrityskulttuuri, jossa ihmiset uskaltavat ottaa riskejä ja tavoittelevat innovaatioita: Markides´n mukaan innovointi on yritykselle käänne, joka tuottaa kasvua, korkeampaa tulosta, uskollisia asiakkaita ja lisää innovatiivisia työntekijöitä. 

Anssi Rantanen, vuoden 2019 puhujakilpailun voittaja ja yrittäjä, kertoi omassa esityksessään kokeilujen merkityksestä tulevaisuuden kasvun varmistajana. Jatkuva oppiminen ja kokeileminen ovat kasvuvetoisen yrittäjyyden keskiössä. Se onnistuu kuitenkin vain silloin, kun ihminen tuntee olonsa turvalliseksi (ns. psychological safety).  Psykologista turvallisuutta voi myös kehittää organisaatioissa: pitää ymmärtää kontribuution tärkeys, kysyä rehellistä palautetta ja olla itselleen rehellinen omista epäonnistumisista. Anssi Rantanen kertoi, että hän ei ollut kovin hyvä koulussa, jossa hän ei tuntenut psykologista turvallisuutta ja jossa hän oppi olemaan luova selvitäkseen.  Vasta olleessaan töissä Googlella hän pääsi mukaan tiimiin, jossa kokeilukulttuuria arvostettiin, ideoita testattiin ja virheistä otettiin opiksi ja hän huomasi osaavansa ja oppivansa koko ajan uutta. Teknologia vielä antoi ja antaa jatkossa vielä enemmän mahdollisuuksia nopeisiin ja helppoihin kokeiluihin, jota kannattaa hyödyntää.

Juliet Funt, yrittäjä ja konsultti, puhuu ”tyhjän tilan merkityksestä työssä” (WhiteSpace at Work). Hän yrittää saada ihmiset pysähtymään ja ajattelemaan enemmän sen sijaan, että he vain kovaa vauhtia puskevat töissä eteenpäin. Liiketoiminta kärsii kiireestä ja liian kovasta vauhdista ja se on mitattavissa sekä rahassa että laadussa, on hänen avainteesinsä. Pitää varata aikaa ajatella, mitä oikeasti on tavoittelemassa ja sitten suunnata toiminta niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Työelämässä toimitaan hänen mukaansa vielä liiaksi vanhanaikaisen valmistavan teollisuuden tehdasajattelun pohjalta, jossa kaikki on nopeasti ja tarkasti jaettavissa osiin, jotka sitten tehdään tehokkaasti, kun pitäisi siirtyä ennemminkin ajattelutehtaan (thought factory) toimintamalliin, jossa mennään ajatuksissa hitaasti ja syvälle, kuitenkin kokonaisuus samalla mielessä pitäen. Jos yrittäjä on koko ajan ylikuormitettu liialla työmäärällä ja hoitaa, usein ihan tarpeetonta sähköpostiliikennettä myös lomalla, liiketoiminta ei tule pitkällä tähtäimellä menestymään. Funt opastaa yrittäjää panostamaan päivittäin sellaisiin hetkiin, joissa ei ole mitään velvollisuuksia, jolloin voi keskittyä mietiskelyyn ja mielentyhjennykseen turhasta painolastista. Täytyy oppia sanomaan ei, antaa joidenkin asioiden vain mennä ohi, kun ei ihan kaikkeen voi kuitenkaan tarttua. Lopuksi Funt korosti: Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä tälle tielle. Paras aika oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras aika on nyt.

Parag Khanna on FutureMap´n perustaja, strategiakonsultti ja kirjailija, joka puhui Helsingissä Aasian merkityksestä tulevaisuudelle ja tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämiselle.  Aasian valtakausi on hänen mukaansa kehittymässä jo neljänteen kehitysaaltoon: Aasian valtakausi alkoi II maailmansodan jälkeen Japanin nousulla, jatkui ensin Aasian tiikereiden, sitten Kiinan kasvulla ja vähitellen siirtymässä Kiina-vetoisesta kasvusta seuraaviin uusiin ”modernin talouskasvun” maihin kuten Pakistaniin tai Intiaan. Aasian tarina ei ole päättymässä, vaikka Kiinan kasvu ja väestönkasvu olisivatkin hiipumassa, sillä näissä modernin talouskasvun maissa väestö on selvästi nuorempaa kuin Kiinassa. Digitalisaatio vauhdittaa kasvua ja kasvua riittää verkkokaupan rinnalla myös kivijalkakaupoissa ja tekoälyn kasvun myötä kasvavat myös työpaikat, perinteisten alojen lisäksi esim. peliteollisuudessa. Maailma on Khannan mukaan  megakaupunkien maailma, jossa kysyntää on vesihuollon, puhtaan energian ja sanitaation rinnalla kulttuuri-, vapaa-ajan ja ikäihmisten hoivapalveluista. Eurooppalaisia hän muistutti siirtymästä, jossa transatlanttisesta maailmasta siirrytään euraasialaiseen maailmaan. Kiina on megakaupunkien valtakunta, jossa liikenne toimii paikasta toiseen moderneilla junilla. Aasian uusi silkkitie onkin Iron Silk Road, rautatieverkosto, joka yhdistää Euroopan ja Aasian kestävällä tavalla.

Alex Osterwalder, Sveitsissä koulunsa käynyt innovaattori ja esim. Business Model Canvasin keksijä kannusti kaikkia asettamaan tavoitteeksi olla maailman luokan innovaattori. Tämä toki edellyttää omien innovaattorin taitojen jatkuvaa parantamista. Se on ainoa tie varmistaa menestys myös tulevaisuudessa ja välttää ns. Kodak-ilmiö. Yrityksen on luotava kulttuuri, jossa kyetään arvioimaan erilaisten liiketoimintamallien tarvetta systemaattisesti, jossa johtaminen, mutta myös organisaatiorakenne tukee ja ymmärtää henkilöstöä ja jossa tavoitteena on ei enempää eikä vähempää kuin olla maailman luokan innovaattori.  Siihen tarvitaan innovaatioportfolio, josta systemaattisesti seulotaan menestymismahdollisuuksia omaavat ja lajitellaan explore- ja exploit-luokkiin sen mukaan onko niihin liittyvä riskipitoisuus korkea tai matala. Mahdollistajat uudistumiselle (enablers) ovat tärkeitä, mutta ilman organisaatiossa tapahtuvaa toimintaa (behavior) ei synny tuloksia (outcomes). Tärkeätä on huomata johtamistyylin keskeinen rooli innovatiivisen kulttuurin onnistumiseksi: innovaatiokulttuuri (innovation culture) antaa tilaa yrittäjyydelle ja käytännössä edellyttää yrittäjyyttä, mutta perinteisempi toimeenpanokulttuuri (execution culture) tappaa ideat, vaikka terävistä ihmisistä ei organisaatiossa sinällään ei ole pulaa.

Daniel Pink esitteli omassa puheenvuorossaan tieteellistä perustaa päivittäiselle ajanhallinnalle ja eri asioiden ajoitukselle. Taustalla oli tieto siitä, että ihmisten vireystaso vaihtelee päivän eri vaiheissa, mutta tuo vaihtelu noudattaa ihmisillä pääpiirteissään samoja vaiheita, vaikka ihmiset sinällään olisivatkin erirytmisiä, esim. toiset aamu- ja toiset iltavirkkuja. Tärkeätä on tiedostaa päivän vireystason vaihtelut, jotka voivat olla isojakin, ja hyödyntää niitä tarkoituksellisesti, kun suunnitellaan päivän ohjelmaa tai eri osiin päivää sijoittuvien kokousten sisältöjä. Aamulla vireystason nousevassa vaiheessa parhaiten sujuvat analyyttistä pohdintaa vaativat tehtävät, kun taas keskipäivällä, vireystason laskuvaiheessa ja aallonpohjassa on helpointa keskittyä hallinnollisiin tehtäviin. Näkemyksellisyyttä vaativista tehtävistä selviää tutkimusten mukaan parhaiten, kun niitä tehdään vireystason taas uudelleen noustessa iltapäivällä ja iltaa kohden. Ajoitus on tiedettä, ei taidetta, summaa Pink esityksensä lopuksi.

Steve Wozniak on toinen Applen vuonna 1976 perustaneista kahdesta nuoresta Stevestä, joista toinen oli Steve Jobs.

Wozniak kertoi keskittyneensä auttamaan ihmisiä tietokoneiden kanssa ja opettaneensa kouluissakin tietotekniikkaa. Hän sanoi elämänfilosofiakseen onnellisuuden eikä hän esimerkiksi harrasta osakkeisiin sijoittamista. Varallisuutta hän on sen sijaan sijoittanut lasten ja nuorten oppimiseen ja osaamiseen mm. sponsoroimalla museoita ja balettia. Hän totesi aidosti olevansa keksijä ja innovaattori, joka työskentely vuorokaudet ympäriinsä jopa joulupäivänä, kun taas Steve Jobs oli liikemies, joka puolestaan halusi tehdä kaikesta niin helppoa ja yksikertaista, että ihmisten on pakko niitä ostaa, mikä tietysti sitten toi myös rahaa. Kaksi nuorta Steveä olivat persoonina hyvin erilaisia, Wozniak enemmän ujo ja taka-alalle vetäytyvä, kun taas Jobs halusi olla esillä ja parrasvaloissa. Ujona Wozniak jäi usein ulkopuolelle. Wozniak korostaakin, että muodostettaessa tiimejä kannattaa kiinnittää huomiota persooniin ja käyttää apuna vaikka psykologia, jotta vältytään virheinvestoinneilta. Rekrytointitilanteessa ei rekrytoida pelkkää osaamista (skillset), vaan mukana tulee kokonainen ihminen. Food Fun Friends on Wozniakin tämänhetkinen ohjenuora. Tietokonealaa hän seuraa aktiivisesti ja on mukana edelleen kouluissa opettamassa nuorille tietoteknisiä taitoja. Seuraavaa vallankumousta alalle hän odottaa tekoälystä.

Sara Blakelyn tarina lähti liikkeelle turhautuneesta kuluttajasta: kun Sara ei löytänyt mieleisiään alusasuja, jotka olisivat olleet vaatteiden alla näkymättömissä, ilman ulospäin näkyviä rajoja, hän päätti tehdä sellaiset itse. Prototyypistä tuli niin hyvä, että hän ryhtyi yrittäjäksi. Nerokas keksintö on tehnyt hänestä miljonäärin, jonka tarinaa ihmiset haluavat kuulla. Yrittäjyys ei ole hänelle vain bisnestä, vaan se on elämäntapa, joka koskee koko elämää. Hän innostaa lapsiaankin epäonnistumaan ja kyselee heiltä, missä mokasit tällä viikolla. Ilman epäonnistumiseen kannustavaa kulttuuria ei ole yrittäjyyttä eikä innovaatioita, hän korostaa.  SPANX-yrityksen tarina on menestystarina, jossa Sara on hyödyntänyt omia vahvuuksiaan myynninosaajana: hän onnistui saamaan tuotteitaan kauppaketjuihin sinnikkään myyntityön avulla, soittaen suoraan päättäville tahoille, kun hän ei edes tiennyt, että tapana on messuilla esitellä tuotteita ensin ja sitä kautta saada hyllytilaa tavarataloista. Vauhdittaakseen myyntiä alussa hän myös postitti ystävilleen shekkejä, että nämä käyvät kysymässä ja ostamassa SPANXin tuotteita. ”Älä pyydä lupaa, pyydä anteeksiantoa” on ollut Saran ohjenuora. Hän on opetellut positiivista ajattelua eri muodoissa, käyttänyt erilaisia tekniikoita visualisoidakseen asioita ja unelmia sekä keskittynyt siihen, miten ajatellaan, ei mitä ajatellaan (how to think, not what to think).

Carla Harris on ollut 32 vuotta pankkiiri Wall Streetillä, Morgan Stanleyn toimitusjohtaja, mutta myös laulaja. Hän ei ole elämässään halunnut vain selviytyä, vaan kukoistaa (”not only survive but thrive”). Johtaminen on avain menestykseen. Johtajan pitää unohtaa hierarkiat ja antaa osaajille tilaa. Motivaatio syntyy vapaudesta toimia ja saada aikaan tuloksia.  Tärkeä tehtävä on pitää todellisista osaajista kiinni, saada heidät pysymään talossa. Ollakseen hyvä johtaja on tunnettava aidosti myös itsensä, ei vain bisnestä.  Carla Harrisin mukaan johtaminen on tavoitteellista toimintaa, jossa kyetään hyödyntämään monia uusiakin mahdollisuuksia, kun ensin rakennetaan luottamusta. Johtaja on johtaja vain, jos saa muut seuraamaan itseään ja ideoitaan. Johtajan on kyettävä myös näyttämään tietä tilanteessa, jossa sitä ei itsekään näe selvästi. On luotava selkeyttä, määriteltävä menestys, uskallettava asettaa itsensä alttiiksi ja uskallettava myös olla väärässä. Virheiden tekemistä ei saa pelätä. Hyvä johtaja kasvattaa myös seuraavaa johtajasukupolvea, osaa luopua ja antaa vastuuta. Innovaatioiden systemaattinen kehittäminen edellyttää organisaatiokulttuuria, jossa ei ole pelolla sijaa. Pikemminkin on opetettava ihmisille, kuinka epäonnistutaan ja mieluummin juhlia epäonnistumisia. Mukaan ottaminen on johtajan keskeinen taito: kun hän johtaa, kaikki kuuluvat joukkoon. Johtaja kykenee hyvinkin pienillä eleillä osoittamaan ”minä näen sinut; minä kuulen sinut” tai, eleiden puuttuessa, sulkemaan toisen ulkopuolelle, ”nonsaleeraamaan” hänet. Johtajan pitää antaa myös oman äänen kuulua ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Avainsana on rohkeus. Parasta on myöntää vaikeiden asioiden kohdalla, että on valmis tekemään niiden eteen työtä, mutta että ei pysty siihen yksin. Kannattaa kysyä, tuletteko tekemään muutosta kanssani, oletteko mukana? Hyvä johtaminen on läpinäkyvää, mukaan ottavaa ja palautetta antavaa, summeeraa huikea Carla Harris esityksensä. 

Donald Miller StoryBrandistä korosti esityksessään tarinankerronnan voimaa ja mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseksi. Markkinointi on rahanhaaskausta, jos sen avulla ei saa viestiä perille. 

Tarinan avulla viestin perillemeno vahvistuu, mutta on myös varmistettava näyttämö, jossa tarina esitetään. Tyypillisesti se on asiakkaan kanssa käytävä keskustelu, jotta oikeasti tunnetaan asiakas ja hänen tarpeensa. Tarinassa on oltava aluksi kiinnostava avaus, joka toimii ikään kuin sateenvarjona kaikelle sen jälkeen tulevalle. Sitten on esitettävä syy, miksi kannattaa tulla juuri sinun kauppaasi tai verkkosivuille: on stimuloitava asiakkaan aivoja ja problematisoida miksi kysymystä sisäisillä, ulkoisilla tai filosofisilla ongelmanasetteluilla. Tarinan merkityksellisyys on rakennettava asiakkaan näkökulmasta ja asetettava itsensä oppaan rooliin ja säästettävä sankarin rooli asiakkaalle. Tarvitaan ymmärrystä ja myötätuntoa (love your customer), mutta myös auktoriteettia (we know what to do). Tarinassa annamme lupauksen ja suunnitelman, kuinka asiat ratkaistaan. Miller korostaa, että tämä ei saa olla mitäänsanomaton ”soitamme sinulle ensi viikolla”, vaan sen pitää olla konkreettinen ehdotus, jolla problematisoidut asiat ratkaistaan.

Randi Zuckerberg kertoi oman tarinansa sosiaalisen median kehittämisen eturintamassa. Harvardin kasvatti on haaveillut laulajan urasta oopperassa Broadwaylla ja on päätynyt media-alan murroksessa moniin erilaisiin tehtäviin sosiaalisen median kehittämisessä. 

Randi Zuckerberg on Piilaaksossa ollut veljensä kanssa mukana 10 vuotta Facebookin varhaisessa perustamisvaiheessa. Hän oli jo ennen FB-vaihetta järjestänyt valtaisia hackathoneja, joissa kulttuurimuutosta haettiin isolla joukolla.  Tilaisuuksissa oli tuhansia ihmisiä, satoja pöytiä, trambolineja jne. Epäonnistumisen pelossa hän kerran oivalsi kysyä itseltään kysymyksen ”what will your male colleagues do?” ja huomasi, että kympin tytön kannattaa rohkeasti kokeilla ja ottaa epäonnistumisista oppia. Rohkeus johti kahteen ideaan, joista hän on vieläkin ylpeä: rockbändi ja FB-TV-show. TV-show oli lopulta niin suosittu, että itse Barack Obamakin tuli siihen vieraaksi, samoin erään start up -firman perustajajoukko, joiden firman nimi on nykyään maailmalla hyvinkin tunnettu eli Twitter. Ensimmäistä lähetystä oli seurannut kaksi ihmistä eli Randin äiti ja isä! Randi Zuckerberg summeeraa kokemuksiaan toteamalla, että aina kannattaa olla mukava (be nice), sillä ihmiset haluavat palata uudelleen mukavan luo, mutta karttavat epämukavaa kokemusta. Kannattaa myös olla aito, autenttinen ja kolmantena, kannattaa muistaa, että ilman kovaa työtä mistään ei tule mitään. Teknologia kulkee Randin yritystoiminnassa mukana ajatuksella, että ”tarvitsemme uutta teknologiaa suojellaksemme itseämme omalta teknologialta”. Tulevaisuudessa ihmiset voivat olla valmiita maksamaan ylimääräistä, kun pääsevät paikkaan, jossa ei ole wifiä. UNPLUG on tärkeä, koska jos on koko ajan kytkettynä verkkoon, voi olla oikeasti vaikea olla luova.

George Clooney, tunnettu näyttelijä halua pelastaa maailmaa miljoonillaan yhdessä ihmisoikeusjuristivaimonsa Amalin kanssa. Tärkeätä ei ole olla itse rikas, vaan paras on keskittyä siihen, miten voi tehdä hyvää muille. Clooney kertoi olevansa edelleen, 58-vuotiaana, näyttelijä, mutta ei enää näyttele rahan takia. Hän tunnista olevansa brändi, mutta kokee, että se ei ole ihmisenä pelkästään hyvä asia.  Kun maailma muuttuu, myös tarinoiden pitää muuttua ja liiaksi tiettyihin tarinoihin leimautuminen voi olla este omalle uudistumiselle. Clooney kertoi nyt olevansa 2-vuotiaiden kaksospoikien isä, mikä on ehkä eniten muuttanut häntä ihmisenä, koska siinä ”roolissa” yhdistyvät saumattomasti vastuullisuus ja rakkaus. Omaksi innoittajaksi ja esikuvaksi Clooney mainitsee omat vanhemmat, erityisesti isänsä, mutta myös perheensä. Clooney oppi auttamaan muita, vaikka heillä itsellään ei ollut paljon rahaa ja usein muutettiin paikasta toiseen. Joulunakin saatettiin mennä auttamaan muita, kun perheelle tuli rahanpyyntökirjeitä vielä köyhemmiltä perheiltä. Tämä oli hyvä oppi lapsena ja se oppi on tärkeä siirtää myös omille lapsille. Clooney on näyttelijä, mutta ei vain näyttelijä, vaan näyttelijä, joka haluaa aikaansaada paremman maailman. Vastuullisuus on kilpailuetu, joka myy jo nykysukupolville, tulevien sukupolvien ja maailman pelastamiseksi, sanoo George Clooney.

Brené Brown Houstonin yliopistosta Teksasista kehotti Nordic Business Forumin viimeisessä puheenvuorossa uskallukseen johtaa. Tarvitaan sisua, jotta rohkenee ottaa puheeksi vaikeita asioita. Usein emme tiedä, mitä rohkeus on, mutta tunnistamme, kun se puuttuu. Brown oli tehnyt kansainvälistä johtamistutkimusta ja saanut vastauksia 150 johtajalta eri puolilta maailmaa. Luovuus, innovatiivisuus ja kulttuuri yhdistyvät johtamisessa, mutta tärkein hyvän johtajan ominaisuus tutkimuksen mukaan on rohkeus. Urheat johtajat saavat aikaan todellisen muutoksen, koska he eivät vaikene vaikeistakaan asioista, vaikka he itse joutuvat epämukavuusalueelle. On osattava erottaa toisistaan ”olla oikeassa” ja ”tarve olla oikeassa”.