Liikunnallisen elämäntavan esteitä tunnistamassa ja ratkaisuja etsimässä

Olen osallistunut Laurean koordinoiman Nappi-hankkeen puitteissa Style-hankkeen*) kahteen työpajaan Helsingissä (21.5. ja 10.9.2019). Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli kartoittaa liikunnallisen elämäntavan esteitä ja toisessa etsittiin ratkaisuja esteiden poistamiseksi. Työpajat toteutettiin yhteiskehittämisen periaatteella ja osallistujina oli hankkeen tutkijaryhmän lisäksi aiheeseen liittyviä eri toimijoita yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Hankkeen tavoitteena on myös selvittää haasteiden takana olevat juurisyyt vähäiselle liikkumiselle eri ikäryhmien joukossa. 

Style-hankkeessa esteitä kartoitettiin ensimmäisessä pajassa sabluunalla, jossa alakohtina olivat seuraavat kohdat: Infrastruktuuri, Teknologia, Tuotteet ja palvelut, Julkinen ohjaus ja Toimintakulttuuri. Osallistujat saattoivat lisätä myös oman alakohdan, jonka avulla esteitä ja ratkaisuja oli mahdollista pohtia. Aineiston laadullinen analyysi tuotti 12 este-/haastekokonaisuutta neljän yläotsikon alle:

I Tietoa liikkumisen hyödyistä ei ole tai se ohitetaan.

1. Tiedon ja osaamisen puute

2. Vinoutunut julkinen ohjaus ja rahoitus

3. Kiire ja mukavuudenhalu

II Liiketoiminta ja suunnittelu jättävät liikkumisen huomiotta.

4. Palvelut ja tuotteet eivät tue arkiliikuntaa

5. Infrastruktuuri ei tue liikkumista

6. Passivoiva teknologia

III Liikunta on erillinen sektori

7. Liikkumaton työkulttuuri

8. Arjesta eristetty liikunta

9. Kapea ajattelutapa liikkumisesta

IV Asenteet ja sosioekonominen asema pitävät paikallaan.

10. Epämiellyttävä liikunta

11. Osattomuus

12. Turvallisuushakuisuus

Kukin 12 alakohdasta sisälsi vielä lisäselityksiä, joita ensimmäisessä työpajassa oli tullut esille, esim. Osattomuus-kohdassa (nro 11) esim. nostettiin esille varattomuus, joka voi estää liikkumiskokeilut, mutta myös kotoa tai kavereilta saatu malli vaikuttaa, samoin erilaisuus, jota ei ole otettu tarjonnassa riittävästi huomioon. Liikuntakulttuurin yksilökeskeisyys voi johtaa myös osattomuuteen, jos tarjolla ei ole liikuntakaveria tai matalan kynnyksen ryhmäliikuntaa.

Toisessa pajassa monialaisissa pienryhmissä haasteista valittiin kohteeksi yksi, jolle ruvettiin systemaattisesti yhdessä etsimään ratkaisuja. Sabluunana käytettiin ensimmäisen kerran pohjaa Infrastruktuuri, Teknologia, Tuotteet ja palvelut, Julkinen ohjaus, Toimintakulttuuri ja Muu, mikä. Näistä näkökulmista tarkasteltiin haastetta. Kunkin osalta pohdittiin, mikä on se Muutos, joka halutaan saada aikaan, millainen Ratkaisu voisi auttaa muutoksen aikaansaamisessa ja lopulta, mitkä keskeiset Toimijat sitten kantavat vastuun ja toteuttavat käytännössä konkreettisesti ratkaisun läpiviemistä.

Osallistuin ryhmään, jossa haasteeksi valittiin Kiire ja mukavuudenhalu. Kun haaste tulevaisuudessa on ratkaistu, ryhmä rakensi visiolauseeksi seuraavanlaisia ehdotuksia: ”Intohimo ohjaa kiireettömästi liikkumaan – juuri siellä missä olet”; ”Arkiliikunta – jokaisen elämäntapa”; ”Pois paikallaanolosta – ei pelkkä irrallinen liikuntapiirakka, vaan konteksti myös huomioon”. Ryhmä otti lisänäkökulmana annettuun sabluunaan Arvot, ja pohti, että itselleen pitää olla armollinen ja että liikunta pitää nähdä sekä huvina että hyötynä. Ryhmässä pohdittiin myös sitä, että kaikki arjen prosessit kannattaa käydä läpi kriittisesti liikuntasilmälasein avulla ja katsoa, mitä erilaisia mahdollisuuksia arjen eri tuokiot tarjoavat liikkumiselle. On löydettävä aktiivisen arjen motivaattorit, mutta muistettava, että jokaisella on oikeus omannäköiseen liikunnallisen polkuun, joka toivottavasti kestää läpi koko elämän. On osattava herättää piilevät motivaatiotekijät aktiiviselle liikkumiselle.

Toisestakin työpajasta ja koko prosessista on tulossa vielä julkaisu, jossa käydään läpi kaikkien ryhmien tuotokset ratkaisuvaihtoehtoineen. Villeimpiä ideoita esiteltiin työpajapäivän pääteeksi ryhmittäin, joista muutama esimerkki tässä: Podcast kuuluu vain liikkeessä! Liikunnasta saa ”wellcoineja” (vrt.Bitcoin)! Mediaan Sohvaperunat –ohjelman tilalle Aktiiviset arkiliikkujat –ohjelma! Liikuntapäivä liputus- ja juhlapäiväksi (vrt.äitienpäivä), Liikuntaneuvola!

Liikunta koskee koko elämänkaarta, ei vain työelämää. Liikunta on tärkeä kaikenikäisille ja kaikenlaisissa asemissa oleville ihmisille, minkä vuoksi hankkeessa tavoitellaan myös suurelle yleisölle suunnattuja populaarisia juttuja. Liikunta pitää saada läpileikkaavaksi mainstream-ajatteluksi myös päättäjien keskuudessa, ja sitä varten hankkeen tuloksia on tarkoitus kirjata myös lyhyiksi policy brief –suosituksiksi.

Nappi-hankkeessa kohderyhmänä on erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja kehitysvammaisten nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Se näkökulma tuli vain vähän esille Style-hankkeen työpajoissa, kun heillä kohteena ovat koko väestö ja kaikenikäiset ihmiset. Kuitenkin, hankkeen sabluunan avulla on helppo pohtia myös, miten infrastruktuuri voi tukea erityistä tukea tarvitsevan liikunnallista elämäntapaa tai millainen toimintakulttuuri edistäisi kehitysvammaisten osallisuutta ja mahdollisuuksia liikuntaan tai olisiko mahdollista kehittää tuotteita ja palveluita olemassa olevan apuväline- ja tukipalveluiden tarjonnan lisäksi mahdollistamaan liikuntaa kaikkein vaikeimmassakin asemassa oleville. Julkinen ohjaus vaikuttaa prioriteetteihin ja suuntaa resursseja ja teknologian avulla voidaan luoda kokonaan uusia ratkaisuja. Mutta kuten omassa pienryhmässäni todettiin, arvot ja arvostukset ratkaisevat ja mahdollistavat erilaisten yhdenvertaisuuden myös liikunnallisessa elämäntavassa.

Tarja Meristö syyskuu 2019
Lue lisää Nappi-hankkeesta: http://nappihanke.fi/

*) Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hanke tutkii kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan edistämisen keinoin. Tammikuussa 2019 alkaneen hankkeen rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Hankkeen tekijöinä ovat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Markkinoinnin laitos, Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus (TETK), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja UKK-instituutti.

Lisätietoja Style-hankkeesta: https://www.styletutkimus.fi/