Sote kohtaa digitalisaation - haasteet ja mahdollisuudet

Laurean FuturesLab CoFin Työke-hanke mukana 21. Sotetite-tutkimuspäivillä Jyväskylässä

Sosiaali- ja terveysalan tietojenkäsittelyn 21. tutkimuspäivät pidettiin 21.5.2018 Jyväskylän Paviljongissa. Teemaa ”Sote kohtaa digitalisaation –haasteet ja mahdollisuudet” avasi tilaisuuden ensimmäisessä keynote –puheessa THL:n Juha Mykkänen kertomalla sote-järjestelmien tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksista. Vaikka uusi tietosuoja-asetus (GDPR General Data Protection Regulation) astuukin voimaan tämän viikon perjantaina 25.5. ei asia sote-alalla ole uusi, sanoi Juha Mykkänen ja siteerasi Hippokrateen valaa, josta jo löytyy maininta asiasta. Tietosuojalla tarkoitetaan henkilöihin liittyvän tiedon suojaamista luvatonta käyttöä vastaan. Mykkäsen siteeraaman 20 EU-maata kattaneen kyselyn (v. 2015) mukaan juurisyyt tietoturvapoikkeamille johtuvat inhimillisistä virheistä (31%) tai järjestelmä- ja laitteistovirheistä (31%), kun taas hyökkäyksistä johtuvia on 15% ja luonnonilmiöistä johtuvia vain 8 %. eTerveyden turvallisuushaasteet ovat tähän mennessä Mykkäsen mukaan olleet infrassa ja järjestelmissä, ei niinkään tahallisissa väärinkäytöksissä. Periaatteet tietoturvan aukottomuuden kehittämiselle ovat eheys, luottamuksellisuus, saatavuus, luotettavuus, autenttisuus, kiistämättömyys ja velvoittavuus. Omavalvontasuunnitelmat ja niiden vakiinnuttaminen yhteisten standardien pohjalta organisaatioissa ovat avainasemassa.

Sotetite-päivät päätti Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen esittelemällä omassa keynote-puheessaan uuden modernin sote-mallin, jossa asiakkaan ja läheisten rooli vahvistuu ja sairaala nähdään lähinnä kotihoidon tukipalveluna. Kinnunen esitteli tulevan uuden NOVA-sairaalan toimintaperiaatteet, jotka perustuvat tähän modernin sote-malliin: sairaalan merkitys hoitoympäristönä pienenee ja tarvittavat konsultaatiot viedään koteihin ja sote-keskuksiin. Sairaalassa suoritetaan vain ”kuumat toiminnot” ja muut sitten kotona tai perustasolla. Riskienhallintaan panostetaan, hoitoajat lyhenevät ja koteihin tuodaan osaamista liikkuvien yksiköiden avulla. Digitaaliset verkkopalvelut, tekoäly ja robotiikka kiihdyttävät tätä kehitystä, mutta tietojärjestelmien on kehityttävä nykyisestä, jotta ne oikeasti toimivat. Juha Kinnunen vertasi nykyisiä tietojärjestelmiä kuten Effica, Uranus tai Pegasos ”tosi tyylikkäästi maalattuihin Trabantteihin”. 

Sotetite-päivillä oli hienoa kuulla esityksiä siitä, miten erilaiset käyttäjäryhmät voivat osallistua palveluiden ja järjestelmien käytettävyyden arviointiin ja yhteiskehittämisen kautta myös uuden luomiseen. Pienemmät lapset (6-10 v.) olivat sairaalaympäristössä ottaneet valokuvia asioista, jotka olivat heidän mielestään kivoja tai tylsiä ja isommat lapset ja nuoret (10-16 v.) olivat pitäneet sairaalassaoloaikana videopäiväkirjaa. Lääkärit olivat myös itse osallistuneet heidän työstään tukevien järjestelmien käytettävyyden arviointiin. Pienten keskosten hyvinvointia seurattiin kansainvälisessä hankkeessa kameroiden ja videon avulla ja esitettiinpä yhdessä paperissa myös lämpökameran käyttömahdollisuuksia ennakoivan otteen kehittämiseksi diagnoosi- ja hoitotyössä.

Työke-hankkeen tulevaisuuden skenaariot -osuudesta nostin esille laaditut skenaarioluonnokset, joissa tarkastellaan työterveyshuollon roolia osana sote-järjestelmää sen mukaan, onko työterveyshuollon tehtävänä myös sairaudenhoito vai ei ja pysyykö työterveyshuolto erillisenä vai sulautuuko se yleiseen soteen. Näissä kaikissa skenaarioissa tarvitaan tietotekniikan ja tekoälyn tarjoamia apuja, mutta eri skenaarioissa korostuvat erilaiset tarpeet ja ratkaisut. ”Terveyden edistämistehtävä” –skenaarioissa numero 1, jossa työterveyshuolto on osa muuta sotea, korostuu tiedonkulku läpi koko laajan sote-ekosysteemin, kun taas terveyden edistäminen erillisessä työterveyshuollossa skenaariossa 4 ”Tiivis yhteistyö” edellyttää saumatonta tiedonkulkua erityisesti työnantajan johdon ja henkilöstöhallinnon kesken. Jos työterveyshuolto kattaa myös sairaudenhoidon erillisen työterveyshuollon tapauksessa skenaariossa 3 ”Pikakaista lääkäriin”, korostuvat virtuaaliratkaisut erityisesti lääkäri/hoitaja-potilas-suhteessa, jossa etädiagnostiikka on arkipäivää. ”Soteen sulautunut työterveyshuolto” skenaariossa 2 korostaa moniammatillista yhteistyötä verkossa ja toimiva työterveyshuolto on rekrytointivaltti kilpailtaessa osaajista.

Tulevaisuuden työterveyshuolto on skenaariotyön aluksi toteutetun de Vriesin eläinanalyysin mukaan koira, ihmisen paras ystävä, ja sellaisena sen olisi hyvä pysyäkin. Monet kuitenkin mainitsivat muutostarpeesta, joka vaatii gasellin ketteryyttä, kameleontin muuntautumiskykyä, leijonan voimaa, simpanssin kykyä käyttää uusia työkaluja tai kykyä pitkiin loikkiin tai sukelluksiin kengurun, saukon tai valaan tavoin.  

Työke-hanke on menossa oleva hanke, jonka tavoitteena on rakentaa toiminnallinen integraatio työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveyshuollon kanssa osana sote-uudistusta sekä kehittää työterveystoiminnan sisältöjä vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja terveydenhuollon muutokseen. Menossa oleva skenaariotyö tukee tätä muutostyötä yhdessä hankkeen kumppanien kanssa, jotka ovat Työterveyslaitos (koordinaattori), Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja FuturesLabCoFi Laurea-ammattikorkeakoulusta. Työke-hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.

kirjoittaja yliopettaja KTT Tarja Meristö, FuturesLab CoFi Laurea

PS1: Hankkeen etenemistä ajalla 1.4.2017-31.3.2020 voi seurata TYÖKE-hankkeen verkkosivuilta:

https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyoke-verkostoilla-tehoa-soteen-tyokyvyn-tukeen-ja-tyoikaisten-terveyteen-2017-2020/

PS2: Sotetite –tutkimuspäivien esityksistä on julkaistu artikkelit Finnish Journal of eHealth and eWelfare –lehdessä 2018 Vol. 10 No.2-3.