Alalla nähtiin huimaa kasvupotentiaalia suomalaisille, erityisesti rohkeille, startup-yrityksille, ja päivän aikana kuultiinkin mm. unimittauksen (http://www.beddit.com/), mielialaa mittaavan sormuksen (http://www.moodmetric.com/) sekä tekstiilien ja teknologian yhdistämisen (http://www.clothingplus.fi/en/home.html) askeleista kohti markkinoita.
Heti päivän aluksi Yhdysvaltain lähettiläs Bruce Oreck kuitenkin muistutti, että maailman terveysongelmia ei ratkaista appseilla. Hän kantoi huolta maailman 1,9 miljardista ylipainoisesta ,todeten tärkeimmän ongelman olevan huonolaatuisen ruuan liika syöminen. Hän kaipasi lisää terveystietoa ja oikean (ei prosessoidun) ruuan houkuttelevuuden lisäämistä.
Appsit ovat vain väline, ja tärkeä kysymys kuuluukin, kuka ja miten niitä käyttävät. Yritysten näkökulmasta on tärkeä löytää se juju ja uniikki piirre, mikä saa ihmiset kiinnostumaan.
Biohakkeroinnin ja omien mittaustulosten keräämisen mahdollisuuksista luennoineet Teemu Arina ja Olli Sovijärvi korostivat käyttäjän näkökulmasta, että pitää tietää, mitä appseilta haluaa. Dataa on mahdollista kerätä niin unen ja ravinnon laadusta, liikunnan määrästä, vireys- ja tunnetilasta kuin ympäristötekijöistäkin, mutta tiedolla ei ole merkitystä, jos ei tiedä, mitä tiedolla tekee.
Samasta aihepiiristä puhunut Pekko Vehviläinen esitti ajatuksen omasta coachista, joka auttaa asettamaan tavoitteet, joita voi sitten seurata, itsenäisesti tai yhdessä coachin kanssa.
Biohakkeroinnista voi lukea lisää täältä: http://biohakkerit.fi/
Tässä vielä Vehviläisen vinkkejä palveluista, joita kannattaa pitää silmällä:
Dacadoo https://www.dacadoo.com/
Movendos http://www.movendos.com/
Lark http://www.web.lark.com/#home
Saga http://www.getsaga.com/blog/
Visa Honkanen HUSista näki tämän päivän keskeisenä ongelmana sen, että pystyisimme tekemään paljon enemmän kuin mihin meillä yhteiskuntana on varaa. Teknologia suo paljon mahdollisuuksia, ja tietoa on paljon saatavilla, mutta sitä tietoa tulisi entistä paremmin osata hyödyntää. Keskeinen kysymys erityisesti automaattisesti kertyvästä datasta (esim. puhelinten keräämät käyttäjätiedot), on datan omistusoikeus. Honkasen näkemyksen mukaan kertyvä data pitäisi saada yleiseen hyötykäyttöön eikä vain suuryrityksille lisäarvoa tuottamaan.
Myös Risto Rossi, joka puhui älykkäistä leikkaussaleista, korosti valtavaa tiedon määrää, jota pitää osata entistä paremmin hyödyntää. Ei riitä, että analysoidaan mitä ja miksi tapahtui. Tiedon pohjalta voidaan myös ennakoida, mitä tulee tapahtumaan ja mitä pitäisi tehdä.
Ihmistä paremmin analyysejä tekee usein kone. Haig Peter esitteli IBMn Watsonia, joka tekee esimerkiksi syöpähoidon valinnan minuuteissa, siinä missä lääkäriltä ratkaisun tekeminen vie päiviä. Pysyäkseen kärryillä viimeisimmistä tutkimustuloksista lääkärin tulisi käyttää 160 tuntia viikossa tutkimuksiin tutustumiseen. Kun potilaiden välillä aikaa on noin 5 minuuttia, on Watsonin kaltaisten apureiden avulla mahdollista tehdä nopeasti entistä paremmin tutkittuun tietoon perustuvia hoitopäätöksiä.
Peterin mukaan ihmisestä kertyy tätä menoa elämän aikana 300 miljoonan kirjan edestä terveystietoa. Vuoteen 2020 mennessä kaiken yhteenlasketun terveystiedon määrän arvioidaan tuplaantuvan joka 73 päivä. Siinä on tietoa louhittavaksi niin isossa mittakaavassa makrotasolla kuin yksilöllä omaa terveydentilaa seuratessaan.
Mutta mistä löytää motivaatio oman hyvinvoinnin ylläpitoon? Sosiaalinen paine on yksi ratkaisu. Esimerkiksi ruokablogin pitäminen ja ruoka-annosten valokuvaaminen ja jakaminen netissä saavat tarkkailemaan omaa ruokavaliota. Myös appsit muistuttavat aiemmin tehdyistä lupauksista, osassa voi muistuttamisen ulkoistaa myös ystäväpiirille. Esimerkiksi Pavlok-sovellus tarjoaa radikaaleja keinoja pitää omista lupauksista kiinni antaen ystäville mahdollisuuden antaa laiskottelijalle sähköiskuja.
Useammassa puheenvuorossa korostettiin, että teknologia on vain apuväline, ei itsetarkoitus. Monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä teknologia aiheuttaa ymmärrettävästi huolta mm. siitä, mitä tapahtuu, kun teknologia pettää. Toimintavarmuus on tärkeää erityisesti sairaanhoidossa. Omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle biohakkerille puolestaan pieni irtiotto kaikesta teknologiasta esimerkiksi kesämökillä lienee paikallaan.
Teksti ja kuva: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi / Laurea-ammattikorkeakoulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti